Käyttäjätunnus

Salasana


Maistiaisia
Keskustelu
3T Kulttuurikysely
Turvallisuusvideot

Tilaus- ja käyttöehdot
Tilaa lisenssi
Rekisteröidy

Opetusmultimediat
Lainsäädäntö
Tilaa lisenssi

» TS-VALTUUTETTULISENSSI
Lisää työkaluja työsi tueksi!
» REKISTERÖIDY ja tilaa viikottainen uutiskirje!

Kotitalouksien jätteen kierrätysaste ei nouse riittävän nopeasti

10.12.2020

Suomen ympäristökeskus SYKE on julkaissut uutta alueellista seurantatietoa kotitalousjätteen määristä ja kierrätysasteesta sekä kiertotalouden sosiaalisista indikaattoreista. Kotitalouksien jätteen kierrätysaste ei nouse riittävän nopeasti. Osalla kuntaseuduista näkyy heikkoa positiivista kehitystä, mutta tahtia on kiristettävä, jotta EU:n kierrätystavoitteet saavutetaan ajallaan.

Kotitalousjätteen määrän ja kierrätysasteen seurantatiedot laskettiin 10 kuntaseudulle, joita ovat Forssa, Hyvinkää, Joensuu, Jyväskylä, Kuopio, Lahti, Lappeenranta, Porvoo, Riihimäki ja Turku. Lisäksi tähän on yhdistetty Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY:n tuottamat pääkaupunkiseudun tiedot, joihin Vantaa kuuluu.

Kotitalousjätteen määrä vähentynyt osalla kuntaseuduista, mutta kierrätys ei lisäänny riittävän nopeasti

Seurantatulosten mukaan eri alueiden kehitys kotitalouksien jätemäärässä ja sen kierrätyksessä kulkee eri suuntiin: toisaalla asukaskohtaiset jätemäärät ovat kasvaneet ja toisaalla laskeneet.
Hyvinkään, Joensuun, Jyväskylän, Lahden, Riihimäen, Turun ja Vantaan seuduilla kotitalousjätteen määrien arvioissa havaittiin laskua, eli asukkaiden kotona tuottamien jätteiden määrä väheni. Näillä alueilla kotitalousjätteiden määrien kuntaseutukohtainen vähenemä on 1 - 12 prosenttia, eli enimmillään useamman kymmenen kiloa asukasta kohden vuodessa. Lahden ja Turun seuduilla tarkastelussa ovat mukana vuodet 2018-2019 ja lopuilla seuduilla vuodet 2016-2019.

Tarkastelussa mukana olevilla kuntaseuduilla ei kuitenkaan nähdä vuosien 2016-2019 arvioiden perusteella voimakasta kasvua kierrätysasteessa, kuten ei valtakunnallisestikaan yhdyskuntajätteiden kierrätyksessä. Kierrätysasteet nousivat jonkin verran Joensuun, Kuopion, Lahden, Porvoon, Turun ja Vantaan seuduilla, joilla kasvu on ollut noin 1-2 prosenttiyksikköä.

"Vahvinta kierrätysasteen kasvu on ollut Turun seudulla, kun taas eniten jätemäärä on vähentynyt Hyvinkään ja Riihimäen seudulla. Tulosten kattavuutta saatiin laajennettua kolmella kunnalla eli yli neljänneksellä edellisestä raportointikerrasta, mikä on erittäin hyvä", toteaa Circwaste-hankkeen vastuullinen johtaja Tuuli Myllymaa SYKEstä.

Kotitalousjäte on kodeissa tuotettua yhdyskuntajätettä, kuten biojätteitä, kartonkia, paperia, lasia, metallia ja muovia. Kotitalousjäte viedään joko pihalla olevaan keräysastiaan tai kauemmas alueelliselle keräyspisteelle, jäteasemalle tai esimerkiksi kaupan pullonpalautusautomaattiin.

Biojätteen erilliskeräys kasvussa usealla kuntaseudulla

Biojätteen erilliskeräys vaikuttaa paljon kierrätysasteeseen, koska biojäte on painoltaan suurin erilliskerättävä jätelaji. Seurannan perusteella biojätteen erilliskeräysaste nousi vuosina 2016-2019 Hyvinkään, Jyväskylän, Kuopion, Porvoon ja Riihimäen seuduilla sekä vuosien 2018-2019 aikana Lahden ja Turun seuduilla. Vantaalle vastaavaa tarkastelua ei tässä tehty, mutta HSY seuraa seudun biojätteen erilliskeräystä.

Lajittelun helppous vaikuttaa tunnetusti kierrätysintoon. Tämä on nähtävissä aineistosta osittain. Seurannan alueista biojätteen erilliskeräys on jokaisella kiinteistöllä Lappeenrannan ja Jyväskylän seuduilla. Hyvinkään, Joensuun, Kuopion, Porvoon ja Riihimäen seuduilla biojätettä kerätään vähintään viiden huoneiston kiinteistöiltä. Lopuilla alueilla keräys on pakollista suuremmissa kiinteistöissä tai siihen ei ole velvoitettu.

Kierrätystavoitteiden saavuttamiseen tarvitaan alueellisia ratkaisuja
Yhdyskuntajätteen kierrätysasteen tulisi nousta EU-maissa 55 prosenttiin vuoteen 2025 mennessä ja 65 prosenttiin vuoteen 2035 mennessä. Suomen yhdyskuntajätteen kierrätysaste oli 43 prosenttia vuonna 2019. Koska 55 prosentin yhdyskuntajätteen kierrätystavoitteeseen on vielä matkaa, työtä on tehtävä paljon kotitalousjätteen kierrätyksen tehostamiseksi. Kierrätyksen lisäämisessä ja kiertotalouden edistämisessä avainasemassa on tiedon hyödyntäminen.

"Alueellisen seurannan merkitys tulee kasvamaan tulevaisuudessa. Tarvitaan alueellisia ratkaisuja ja parhaiden ideoiden monistamista. Olisi myös tärkeää tietää, minkälaista kehitys on ollut kotitalouksien lisäksi muissa yhdyskuntajätteissä esimerkiksi kaupoissa, ravintoloissa, toimistoissa ja kouluissa", sanoo tutkija Tiina Karppinen SYKEstä.

Seurannassa mukana olleilla seuduilla kotitalousjätteiden määrät laskivat tai nousivat vain heikosti. Sen sijaan yhdyskuntajätteiden määrä on noussut selvästi vuodesta 2017 vuoteen 2018 Tilastokeskuksen yhdyskuntajätetilaston mukaan. Näiden arvioiden valossa vaikuttaa siltä, että yhdyskuntajätteen määrä olisikin kasvanut hallinto-, palvelu- ja elinkeinotoiminnassa eikä kotitalouksissa.

Kierrätystä lisäävien toimien käyttöönottoa kentällä on seurantavuosina hidastanut odotus uudistettavan jätelain sisällöstä, joka tulee monin tavoin vaikuttamaan jätealan käytäntöihin.
Seurantaa tehdään yhteistyössä jätealan toimijoiden kanssa
SYKE on kehittänyt yhdessä jätealan toimijoiden kanssa vuodesta 2018 saakka menetelmää, jolla voidaan arvioida kotitalousjätteen määrän ja kierrätysasteen kehitystä eri alueilla Suomessa. Nyt toteutetulla seurannan toisella kierroksella aiempien vuosien tietoja on tarkennettu yhteistyössä jätelaitosten kanssa sekä päivitetty vastaamaan uusimpia tietoja. Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY toteuttaa Vantaan seurannan osana HSY:n seudullista tiedontuotantoa.

Alueellinen jäteseuranta perustuu monelta osin arvioihin, joten jätemääriä ja kierrätysasteita ei voida vielä vertailla eri alueiden välillä. Alueiden taustatiedoissa on merkittäviä eroja jätehuollon järjestämisen erojen vuoksi esimerkiksi kotitalousjätteiden osuuden arvioinnissa ja hyötyjätteiden täydentävän keräyksen määrissä. Vuosien välistä vaihtelua aiheuttaa varastojen muodostuminen ja purkaminen. Lukuihin tulee suhtautua suuntaa antavina, tarkentuvina arvioina.

Uusia mittareita kiertotalouden sosiaalisten vaikutusten arviointiin
Kiertotalouteen siirtyminen tuo merkittäviä muutoksia ihmisten arkeen. Suomen ympäristökeskuksessa on kehitetty ensimmäistä kertaa kiertotalouden sosiaalisia indikaattoreita Suomessa. Indikaattoreilla seurataan, miten helppoa ja saavutettavissa kestävä kiertotalousarki on eri alueilla, millaista hyvinvointia kiertotalouteen siirtyminen tuo ja jakautuuko hyvinvointi tasaisesti kaikille.

"Ensimmäisten tulosten perusteella Suomessa on otettu askelia kohden kiertotaloutta myös sosiaalisesta näkökulmasta. Jätteiden kierrättämiseen liittyvät palvelut ovat yhä paremmin kansalaisten saavutettavissa, kiertotalouden koulutusta on tarjolla ympäri maan ja kiertotalouden rooli heikommassa asemassa olevien työllistäjänä on merkittävä", sanoo erikoistutkija Kati Pitkänen SYKEstä.

Toisaalta esimerkiksi keräyspisteiden ja kierrätysraaka-aineiden saavutettavuus eri puolilla maata vaihtelee paljon. Esimerkiksi joillakin maaseutualueilla jätteitä joudutaan kuljettamaan autoilla kierrätykseen.

Circwaste - Kohti kiertotaloutta -hanke

Suomen ympäristökeskus koordinoi "Circwaste - Kohti kiertotaloutta" -hanketta. EU Life -ohjelmaan kuuluvan seitsenvuotisen hankkeen budjetti on lähes 19 miljoonaa euroa. Sen tavoitteena on edistää kiertotaloutta käytännön toimenpitein rakentamisessa, maataloudessa, teollisuudessa, elintarvikeketjussa ja kotitalouksissa. Hankkeessa tunnistetaan tehokkaimpia konkreettisia toimia kiertotalouden edistämiseksi. Selvityksessä mukana olevat kunnat on valittu Circwaste-edelläkävijäkunnista ja Fisu-verkostosta (Finnish sustainable communities).

Lähteet: Jätelaitokset (Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy, Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY, Jätekukko Oy, Kiertokapula Oy, Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy, Lounais-Suomen Jätehuolto Oy, Mustankorkea Oy, Puhas Oy, Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy ja Rosk'n Roll Oy Ab), Suomen Pakkauskierrätys RINKI Oy, Suomen palautuspakkaus Oy Palpa, Tilastokeskus ja Pirkanmaan Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus.

Circwaste-hanke saa EU:lta rahoitusta, jolla hankkeen materiaalit on tuotettu. Materiaaleissa esitetty sisältö edustaa kuitenkin ainoastaan hankkeen omia näkemyksiä, joista EU:n komissio ei ole vastuussa.

(Suomen Ympäristökeskus)

 


< Edellinen | Seuraava >

<< Takaisin

Kommentoi uutista

Ladataan kommentteja, hetki...


Työsuojeluvaltuutettu.fi - Apua vastuulliseen ja tärkeään tehtävääsi