Käyttäjätunnus

Salasana


Maistiaisia
Keskustelu
3T Kulttuurikysely
Turvallisuusvideot

Tilaus- ja käyttöehdot
Tilaa lisenssi
Rekisteröidy

Opetusmultimediat
Lainsäädäntö
Tilaa lisenssi

» TS-VALTUUTETTULISENSSI
Lisää työkaluja työsi tueksi!
» REKISTERÖIDY ja tilaa viikottainen uutiskirje!

Sisu voi olla työelämässä sekä hyöty että haitta, selviää tutkimuksesta

12.2.2020

Tutkijat uskovat, että omien sisuominaisuuksien tunnistaminen lisää itsetuntemusta.

Työelämässä ilmenee sekä hyödyllistä että haitallista sisua, selviää Teknologian tutkimuskeskus VTT:n ja Helsingin yliopiston tutkimuksesta. Sisu voi parhaimmillaan tuoda työntekijässä esiin piileviä voimia ja sinnikkyyttä. Pahimmillaan sisu saattaa esimerkiksi saada ottamaan vastaan liian suuria haasteita, vaatimaan itseltä ja muilta liikaa sekä pyrkimään jääräpäisesti väärään suuntaan.

VTT ja Helsingin yliopiston psykologian laitos tutkivat sisun olemusta ja merkitystä muun muassa työelämässä pärjäämisessä ja työhyvinvoinnissa.

- Tutkimuksissamme vahvistimme itsearvioidun sisun koostuvan useista alapiirteistä, jotka voidaan tiivistää kahdeksi erilliseksi piirteeksi, hyödylliseksi ja haitalliseksi sisuksi, sanoo yliopistotutkija Ilmari Määttänen Helsingin yliopistolta VTT:n tiedotteessa.

Sisua tutkittiin kyselyillä, laboratoriokoeasetelmilla ja fysiologisilla mittauksilla. Kyseessä on tiettävästi ensimmäinen kerta, kun sisua tutkitaan näin monimenetelmällisesti ja järjestelmällisesti.

Kiihtymys hikoiluttaa käsiä

Tutkimuksessa kehitettiin kysely, jolla ihmisen sisuominaisuuksia voidaan mitata. Kysely auttaa tunnistamaan sisupiirteiden tasot, minkä tutkijat uskovat parantavan itsetuntemusta.

- Tämä avaa mahdollisuuksia itsensä kehittämiseen ja voi edistää työhyvinvointia ja palautumista sekä ehkäistä työssä uupumista, tiedotteessa todetaan.

Tutkimuksen aikana koehenkilöiltä mitattiin laboratoriossa biosignaaleja ja aivoaktiivisuutta voimakkaan hetkellisen stressin aikana, kuten haastavia tehtäviä ratkottaessa tai henkilön joutuessa upottamaan kätensä jääveteen. Tulosten mallinnuksessa hyödynnettiin koneoppimista.

- Henkilöt muun muassa arvioivat kiihtymystilaansa ongelmanratkaisutehtävän jälkeen. Kiihtyneimmiksi itsensä kokevilla tehtävän aikainen aivotoiminta oli kiivaampaa, kädet hikisemmät ja heillä oli myös korkea haitallisen sisun pistemäärä, kertoo VTT:n erikoistutkija Johanna Närväinen tiedotteessa.

Mittauksia tehtiin laboratorion lisäksi työpaikoilla ja arkielämässä esimerkiksi hyvinvointirannekkeella ja älysormuksella sekä päivittäisillä kyselyillä.

(STT)

 


< Edellinen | Seuraava >

<< Takaisin

Kommentoi uutista

Ladataan kommentteja, hetki...


Työsuojeluvaltuutettu.fi - Apua vastuulliseen ja tärkeään tehtävääsi