Käyttäjätunnus

Salasana


Maistiaisia
Keskustelu
3T Kulttuurikysely
Turvallisuusvideot

Tilaus- ja käyttöehdot
Tilaa lisenssi
Rekisteröidy

Opetusmultimediat
Lainsäädäntö
Tilaa lisenssi

» TS-VALTUUTETTULISENSSI
Lisää työkaluja työsi tueksi!
» REKISTERÖIDY ja tilaa viikottainen uutiskirje!

Faktaa ja ajatuksia -työturvallisuusblogi

Vaaralliset kemikaalit työpaikoilla ─ mitä, missä, milloin?

07.06.2018 - Henna Rosilo, Support Consultant, Eco Online
Työntekijöiden ja ympäristön suojeleminen kemiallisilta altisteilta ja kemikaalien aiheuttamilta onnettomuuksilta on yksi työnantajien haastavimmista työsuojelutehtävistä ja koskee lähes kaikkia työpaikkoja esimerkiksi valmistavassa teollisuudessa ja rakennus-, kunnossapito- ja siivoustöissä.


Vaaraa aiheuttavien kemikaalien identifioiminen saattaa toisinaan aiheuttaa harmaita hiuksia. Valitettavasti työpaikoilla esiintyy edelleen myös runsaasti kemikaaleihin liittyviä harhaluuloja, jotka helposti vääristävät vaarojen ja riskien arviointia.


Usein kuultu lause on ”Ei meillä ole vaarallisia kemikaaleja!”, vaikka nurkat pursuavat vaaramerkittyjä purkkeja ja käyttöturvallisuustiedotteita. Niin terveys- ja ympäristöriskien hallinta kuin omaisuusvahinkojen torjunta kuitenkin alkavat realistisesta vaarojen tunnistamisesta, joka helpottuu kemikaalituotteiden ja työskentelytapojen johdonmukaisella tarkastelulla.


Lainsäädännössä puhutaan vaarallisten kemikaalien sijaan vaarallisista kemiallisista tekijöistä. Niihin kuuluvat vaarallisiksi luokiteltujen ja merkittyjen aineiden ja seosten lisäksi myös kaikki muut työtehtävissä ja -prosesseissa käytetyt ja muodostuvat yhdisteet ja materiaalit, jotka voivat aiheuttaa vaaraa tai haittaa.


Tällaisia ovat esimerkiksi pölyt, kuidut, hiukkaset, kaasut, höyryt ja aerosolit, kuten puupöly, kvartsipöly, viljajauhot, asbesti, hitsaushuurujen metallihiukkaset ja pakokaasut. Myös keskenään yhteensopimattomat aineet voivat aiheuttaa esimerkiksi voimakkaasti lämpöä tuottavia reaktioita tai haitallisia reaktiotuotteita.


Vaaralliset kemialliset tekijät ovat siis yleisempiä kuin luullaan, mutta erityisesti jatkuva ja runsas altistuminen työssä korostaa niiden haittavaikutuksia terveydelle. Lisäksi tiedon lisääntyminen ja uudet toimialat tuovat työpaikoille aiemmin tuntemattomia vaaroja. Ei siis pidä tuudittautua siihen, että 70- tai 90-luvuilla turvallisina pidetyt aineet ovat sitä nykytiedon valossa tai että uudet materiaalit ja työmenetelmät ovat vaarattomia, kunnes toisin todistetaan.


Miten vaaralliset kemialliset tekijät sitten voi tunnistaa?


Helpoimmin identifioitavia ovat vaarallisiksi luokitellut kemikaalit, joiden etiketissä on punareunainen varoitusmerkki ja vaarallisten ominaisuuksien kuvaus. Ammattikäytössä näille tuotteille toimitetaan myös käyttöturvallisuustiedote, jossa vaaraominaisuudet ja suojautumisohjeet on avattu etikettiä perusteellisimmin.


Kemikaalit luokitellaan terveys-, palo- ja ympäristövaarojen suhteen, mutta vaarat työpaikalla on aina arvioitava kokonaisuutena ja suhteutettava käyttöihin ja varastoituihin määriin. Suuri määrä mitä tahansa kemikaalia voi esimerkiksi onnettomuuspäästötilanteessa aiheuttaa henkilö-, omaisuus- ja ympäristövahinkoja.


Kemianteollisuuden ja tutkimuksen käyttöön tarkoitettujen, helposti vaarallisiksi ymmärrettävien kemikaalien lisäksi esimerkiksi monet yleensä turvallisiksi mielletyt voiteluaineet, öljyt, maalit ja pesuaineet on luokiteltu vaarallisiksi ja ne tulee huomioida riskinarvioinnissa. Ammattikäyttöön tarkoitetut tuotteet ovat usein myös väkevämpiä kuin kuluttajatuotteet, jolloin riskitkin ovat suurempia kuin satunnaisessa kuluttajakäytössä.


Vaarattomiksi luokitellut kemikaalit muodostavat muiden kemiallisten tekijöiden kanssa harmaan alueen, jossa vaarojen tunnistaminen vaatii enemmän ammattitaitoa.


Kun kokonaisuutena vaarattomaksi luokiteltu seos sisältää esimerkiksi terveydelle vaarallisia aineosia tai aineita, joille on työperäisen altistumisen raja-arvo, käyttöturvallisuustiedote voidaan toimittaa vain pyynnöstä. Tällöin vaaraa aiheuttavien aineosien tiedot ja raja-arvot ilmoitetaan tiedotteen kohdissa 3. ja 8.


Käyttöturvallisuustiedote kannattaa siis pyytää kaikille työpaikalla käytettäville kemikaaleille, jotta myös luokittelemattomat tuotteet huomioidaan riittävästi riskinarvioinnissa ja kokonaiskuva esimerkiksi ihoa herkistävistä tai hengitysteitse haittaa aiheuttavista aineista hahmotetaan kunnolla.


Parhaassa tapauksessa käyttöturvallisuustiedotteet ja tuotteiden vaaraominaisuudet käydään läpi jo hankintoja suunnitellessa. Tällöin voidaan hankintavaiheessa arvioida haitallisimpien tuotteiden todellinen tarve työpaikalla ja päätyä mahdollisuuksien mukaan turvallisempiin tuotteisiin.


Käyttöturvallisuustiedotteilla ja muulla kemikaalien toimitusketjussa tapahtuvalla viestinnällä päästään siis helpohkosti kiinni vaarallisiksi luokiteltujen kemikaalien ja haitallisia aineosia sisältävien seosten vaaroihin. Edellä mainittujen muiden kemiallisten tekijöiden tunnistamiseksi tarvitaan kuitenkin huolellista selvitystyötä ja usein myös ulkopuolista asiantuntija-apua esimerkiksi työterveyshuollolta. Myös toimialakohtaiset selvitykset kemiallisista altisteista voivat olla hyödyllisiä.


Lähtökohta työssä esiintyvien tai syntyvien kemiallisten tekijöiden tunnistamiseen on siis toiminnan ja työprosessien syvällinen tuntemus, eli käytännössä todenmukainen tieto siitä mitä työpaikalla oikeasti tapahtuu ja myös mahdollisten poikkeus- ja onnettomuustilanteiden ennakointi. Työnteon jatkuvalla järjestelmällisellä ja analyyttisellä havainnoinnilla voidaan fysikaalis-kemiallisten vaarojen tunnistamisen lisäksi parantaa kaiken riskinhallinnan laatua.


Euroopan työterveys- ja turvallisuusviraston kaksivuotinen kampanja Terveellinen työ – Tunnista ja hallitse kemialliset tekijät käynnistyy 24. huhtikuuta ja kannustaa ja auttaa työpaikkoja kehittymään vaarallisten kemiallisten tekijöiden hallinnassa. Esimerkiksi jo julkaistusta kampanjaoppaasta saa lisää tukea kemikaalitilanteen puntarointiin omalla työpaikalla.


Myös me EcoOnlinella koulutamme asiakkaitamme jatkuvasti kemikaalien käsittelyssä ja hallinnassa!


Kirjoittaja: Henna Rosilo, Support Consultant – henna.rosilo@ecoonline.com





Bookmark and Share

© 3T Ratkaisut Oy Ilmoita virhe tai anna palautetta.