Käyttäjätunnus

Salasana


Maistiaisia
Keskustelu
3T Kulttuurikysely
Turvallisuusvideot

Tilaus- ja käyttöehdot
Tilaa lisenssi
Rekisteröidy

Opetusmultimediat
Lainsäädäntö
Tilaa lisenssi

» TS-VALTUUTETTULISENSSI
Lisää työkaluja työsi tueksi!
» REKISTERÖIDY ja tilaa viikottainen uutiskirje!

Faktaa ja ajatuksia -työturvallisuusblogi

Darwin ja työturvallisuus

03.12.2009 - Heikki Laitinen
Darwin osoitti vajaat 200 vuotta sitten, että elämä pallollamme on kehittynyt monimuotoiseksi yhdestä kantamuodosta luonnonvalinnan kautta. Kulloisiinkin olosuhteisiin parhaiten sopeutuneet ja vahvimmat ovat selviytyneet hengissä ja jatkaneet sukua. Tämä evoluutioteoria on nykyään tiedeyhteisössä laajasti hyväksytty. Mutta kuinka hyvin se pätee edelleen erityisesti ihmislajin kohdalla?

Väkivallan käyttö on yksi keskeinen keino säilyä hengissä. Se oli keskeinen tapa hankkia elanto kaksituhatta vuotta sitten, jolloin nykyisen Suomen alueelle alkoi virrata uudisasukkaita ja saamelaiset joutuivat väistymään kohti pohjoista. Väkivalta oli erityisesti miesten laji, jota harjoitettiin metsästysretkillä. Naisten rooli oli hoivata jälkikasvua. Senkin jälkeen Suomen historiaa ovat leimanneet jatkuvat sodat. Suomalaiset miehet on viety sotimaan. On ollut heimosotia hämäläisten ja karjalaisten välillä, on osallistuttu Ruotsin sisällissotaan, on taisteltu Ruotsin kuninkaan puolesta Euroopassa ja on käyty omakin sisällissota. Ja etenkin on taisteltu venäläisten kanssa itärajan paikasta ja maan itsenäisyydestä. Viimeksi talvi- ja jatkosodissa, joista on vain vajaat seitsemänkymmentä vuotta.

On siinä perimää suomalaisella miehellä. Sofi Oksanen lienee oikeassa sanoessaan meitä väkivaltaisiksi. Onneksi ihminen ei liene kokonaan perimänsä vanki. Onhan meillä jo myös Rauhan Nobel. Ei liene myöskään yksiselitteisiä tilastoja, joilla voisi osoittaa suomalaisten olevan nyt väkivaltaisempia kuin muut kansakunnat.

Mediassa on tänäkin vuonna useaan otteeseen tuotu esille Suomen synkät työtapaturmaluvut, osa väkivaltaa nekin. Käsitys Suomen muita maita selvästi heikommasta tilanteesta on kuitenkin legendaa. Se ei perustu oikeisiin faktoihin. Tutkijat ovat perin yksimielisiä siitä, että ainoa kohtuullisen luotettava mittari ovat työtapaturmaiset kuolemat. Lievempien tapaturmien tilastoinnissa on liian suuret erot maiden välillä.

EU:n tilastoviraston lukujen mukaan Britannia, Hollanti, Ruotsi ja Suomi ovat neljän turvallisen maan kärkijoukko 25 EU-maan joukossa. Euroopan ulkopuolelta esimerkiksi USA jää kauas Suomen taakse.

Työtapaturmatkin ovat miehinen tauti. Kolme neljästä työpaikkatapaturmasta sattuu miehille. Riskierosta suuri osa johtuu tietysti miesten valikoitumisesta vaarallisempiin ammatteihin. Mutta tutkimusnäyttöä on siitä, että myös samassa ammatissa toimivista miehet ovat alttiimpia tapaturmille kuin naiset.

Riskinotto vaarallisissa tilanteissa näyttää edelleen olevan miehille ominaisempaa kuin naiselle. Lieneekö tällä yhteyttä miesten historialliseen väkivaltaiseen rooliin? Erot sukupuolten välillä voivat kuitenkin olla tasoittumassa. Suvun jatkumisen kannalta väkivallan käyttö ei kenties enää ole ratkaisevaa, ja miehet voivat sen puolesta rauhoittua. Valitettavasti näyttää toisaalta siltä, että etenkin nuoret naiset ovat aiempaa useammin omaksumassa miesten vanhaa väkivaltaista käyttäytymismallia. Kääntyykö asetelma jatkossa ylösalaisin, vai yhdentyvätkö sukupuolten käyttäytymismallit jossain väkivaltaisuusakselin ääripäiden välimaastossa?



Suomalainen mies 18.12.2009, 13:43

Omasta mielestäni ainakin osa miehen riskiotosta perustuu ihan perusluonteeseemme:
Suomalaine mies on yksin puurtaja, joka ei halua pyytää apua, ei edes neuvoa. Niinpä sitten aina joskus tulee eteen tilanne, että yritetään enemmän, kuin mihin rahkeet antaa myöten.
Suomalainen mies ei halua olla huonompi, kuin toiset. Toisaalta pohjalaisia lukuun ottamatta suomalainen mies ei kehuskele tekemisillään, vaan kehuminen tapahtuu tehtyjen töiden kautta. Taas kerran ajastaan ajaudutaan tilanteeseen, jossa rehkastaan enemmän, kuin on sallittua.
”Onneksi” suomalainen mies ei mielellään paljasta epäonnistumisiaan, näin pysyvät tilastot suhteellisen siistinä pienemmistä tapaturmista.

Yksi yksinpuurtaja
Työpaineet ja tapaturmat synnytetään huonolla suunnittelulla. 15.12.2009, 07:02

Olet kirjoituksessasi unohtanut kokonaan sen tekijän joka ohjaa työssä ottamaan riskejä. Niin se taisi olla Darwinin aikoihikin. Darwinin opeista tiedekunnissa ollaan myös toista mieltä.
Tapaturmia syntyy kun ei tiedä mitä työ pitää sisällään. Kun tällainen työ palastellaan eli suunnitellaan ja ihmiset perehdytetään kunnolla kyseisiin töihin, niin silloin tapaturmien synty minimoidaan. Huono suunnittelu ja sitä kautta muutoksien tulva erilaisissa töissä tuo paineen pysyä aikataulussa ja tavoitteissa. En näe ihmisiä väkivaltaisina vaan tunnollisina työn tekijöinä, joille työ on tärkeä osa hyvinvointia. Suomalaiset ovat työhakuinen kansa, jolla on tarve onnistua ja menestyä, kunhan suunnittelu hoidetaan hyvin. Väkivaltaa ei kannata tähän sotkea, enkä näe että se ohjaisi tapaturmien kehittymisessä. Tapaturmat syntyvät enemmän hektisessä tilanteessa eikä niinkään vuosisatojen takaisena oletuksena. Hyvällä yhteistyöllä ja suunnittelulla on suuri merkitys, jotta ihmiset jaksavat keskittyä työhönsä. Kun ajatukset ovat muualla kun työssä on varmaa että tapaturmia syntyy.
Luoja luodessa loi miehelle voimakkaamaan kehon ja sitä kautta hän soveltuu raskaaseen työhön, jossa riskin ottoon on mahdollisuus menestyä. Naiselle Luoja antoi enemmän hoivaamiseen ja huolenpitoon soveltuvan kehon ja sitä kautta nainen on tietyllä tavalla huolellisempi ja tarkempi. Molemmilla on hyvät ja vahvat puolensa.

Turvallisuuskasvatuksessa aina kannattaa lähteä siitä missä on onnistuttu ja tekemisen kautta annettu hyvä esimerkki, kannustaa ihmistä hyvään suorituksesta. Hyvästä suorituksesta kannustaminen kannustaa myös niitä epäonnistumisen alueita, joissa ei mene hyvin. Toki tapaturmien syntyyn johtaneisiin syihin pitää käydä käsiksi ja lähteä korjaamaan niitä yhteistyössä. Syyllistäminen väkivallalla ei ole tätä päivää, eikä johda oikeastaan muualle kuin Ö- mappiin. Asia on niin ilmassa ettei oikein kosketa tämänpäivän turvallisuuskehitystä.

Kokemus.
Nuorten naisten työtapaturmat kasvussa 10.12.2009, 16:47

Katsaus vuodelta 2003 kuvaa 15–29-vuotiaille nuorille sattuneita työtapaturmia. Kaikkein eniten ovat lisääntyneet
15–19-vuotiaille naisille sattuneet tapaturmat.
TTL, katsaukset_salminen_et_al.pdf

Janne Pasanen
Tilastoilla saa valtaa 10.12.2009, 16:40

Melkein mistä tahansa tilastosta saa ravistelemalla omiin tarkoituksiin sopivan tuloksen. Esimerkiksi nuorison voi yhdellä sopivalla (esim. äärimmäisten tekojen) tilastolla leimata kriminaaleiksi ja koko ajan on menty huonompaan suuntaan. Taas jos katsoo nuorison tekemien rikosten määrää kokonaisuutena ollaan koko ajan menty parempaan suuntaan. Samoin työturvallisuudessa monesti tuijotetaan isoja kansainvälisiä yrityksiä ja verrataan käytäntöjämme tai tilastojamme niihin. Näiden huippuyritysten kotimaan yleinen taso voi silti olla paljon Suomea huonompi.

Tilastonikkari


Bookmark and Share

© 3T Ratkaisut Oy Ilmoita virhe tai anna palautetta.