Käyttäjätunnus

Salasana


Maistiaisia
Keskustelu
3T Kulttuurikysely
Turvallisuusvideot

Tilaus- ja käyttöehdot
Tilaa lisenssi
Rekisteröidy

Opetusmultimediat
Lainsäädäntö
Tilaa lisenssi

» TS-VALTUUTETTULISENSSI
Lisää työkaluja työsi tueksi!
» REKISTERÖIDY ja tilaa viikottainen uutiskirje!

Työikäisten työkyvyn tuki- ja kuntoutuspolut vahvistuvat

9.11.2017

Sosiaali- ja terveysministeriö asetti 1.9.2016 komitean valmistelemaan kuntoutusjärjestelmän kokonaisuudistusta. Komitea ehdottaa muun muassa työterveyshuollon roolin vahvistamista ja selkeyttämistä kuntoutusjärjestelmässä. Työterveyshuoltoa tarvitaan varsinkin kuntoutustarpeen tunnistamisessa, kuntoutuksen käynnistämisessä ja seurannassa. Työttömien kuntoutustarve kartoitettaisiin TE-toimistoissa, sote-keskuksissa, maakunnissa ja Kelassa. Komitea luovutti raporttinsa ministeri Mattilalle ja ministeri Saarikolle 9.11.2017.

Komitean raportti sisältää 55 ehdotusta. Ehdotukset koskevat kuntoutusprosessia yleensä ja kuntoutusprosessia elämän eri vaiheissa: lapset, nuoret, työikäiset ja ikääntyneet.

Työikäisillä palkansaajilla työterveyshuolto olisi kuntoutusprosessin vastuutaho. Työterveyshuollolla on jo nyt voimassa olevan lain ja asetuksen pohjalta keskeinen rooli työkyvyn tukemisessa.

- Komitea ehdottaa työterveyshuollon roolin vahvistamista ja selkeyttämistä, kertoo komitean jäsen, vanhempi asiantuntija Pirjo Juvonen-Posti Työterveyslaitoksesta.

- Työterveyshuollon pitää ohjata työntekijä kuntoutukseen ja toimia yhteistyössä työpaikan ja kuntoutuspalveluja tuottavien kanssa kuntoutuksen ja työhön paluun aikana.

- Uutena asiana korostuu työterveyshuollon aikaisempaa pidempi seurantavastuu. Kuntoutuksen vaikutusta on seurattava henkilön palattua töihin. Tämä tehtävä kuuluu työkykykoordinaattorille, joka komitean mukaan voisi olla esimerkiksi työterveyslääkäri, - hoitaja, - fysioterapeutti, - psykologi tai sosiaalialan asiantuntija.

Työkykyjohtamisesta apua kuntoutuksen kohdentamiseen

Työikäisten kuntoutuksessa työpaikan keskeistä roolia ei saa unohtaa. Työkykyjohtaminen on tärkeä osa johtamista ja pitää sisällään kaikki ne työpaikan toimet, joilla henkilöstön työkykyä, terveyttä ja turvallisuutta parannetaan ja ylläpidetään. Työkykyjohtaminen on organisaation johdon vastuulla, ja sen toteuttamisessa esimiesten ja henkilöstön edustajien tärkeinä yhteistyökumppaneina ovat työterveyshuolto ja työeläkelaitokset.

- Työkykyjohtamista pitää kehittää niin, että kaikki työterveysyhteistyön osapuolet - organisaation johto, esimiehet, HR, työsuojelu ja työterveyshuolto - ovat selvillä henkilöstön työkyvystä ja kuntoutustarpeesta. Onnistuminen työpaikka- tai työyhteisökohtaisessa työterveysyhteistyössä parantaa kuntoutuksen kohdentamista. Työpaikkayhteistyön tulisi painottua enemmän työterveyshuollon ennaltaehkäisevässä työssä, esittää johtaja Jorma Mäkitalo Työterveyslaitoksesta.

Komitea ehdottaa, että STM, Kela, Työterveyslaitos ja Työturvallisuuskeskus valmistelevat yhteistyössä työpaikoille tarkoitetun työkykyjohtamista ja työkyvyttömyyden ehkäisyä tukevaa koulutusta, työkaluja ja aineistoa, joita työpaikkojen johto ja henkilöstöhallinto voivat hyödyntää. Lisäksi nämä tahot yhteistyössä huolehtivat jatkuvasta informaatio-ohjauksesta.)

- Työkykyjohtamisen ja osaamisen kehittäminen yhteistyössä on hyvä ehdotus, sanoo johtaja Kristiina Halonen Työterveyslaitoksesta.

Työttömien kuntoutus varhemmin käyntiin

Työttömyyden pitkittyessä työkyvyttömyysriski kasvaa, osoittavat tutkimukset.

Komitean ehdotukset tähtäävät siihen, että työttömien työkykyongelmat havaittaisiin nykyistä aikaisemmin ja työtön osattaisiin ohjata hänelle sopivaan kuntoutukseen.

- Komitea ehdottaa, että pitkittyvään työttömyyteen ja työkyvyttömyyteen puututaan nykyistä varhemmin ja että Kela kehittäisi mm. ammatillisen ja sosiaalisen kuntoutuksen palveluja. Myös yhteistyötä työeläkelaitosten kanssa pitäisi tiivistää, sanoo Juvonen-Posti.

Terveydenhuoltolakiin esitetään lisättäväksi pykälä, jossa säädetään työterveyshuollon ulkopuolella olevien työikäisten työ- ja toimintakyvyn tukemisesta ja edistämisestä. Kohderyhmänä ovat työterveyshuollon ja opiskeluterveydenhuollon ulkopuolella olevat työikäiset, esim. yrittäjät, itsensä työllistäjät, työnhakijaksi ilmoittautuneet työttömät, palveluiden ulkopuolella olevat nuoret ja aikuiset sekä työkyvyttömyyseläkkeellä olevat. Lakiin sisällytetään mm. palvelutarpeen tunnistaminen, työ- ja toimintakyvyn arviointi, asiakassuunnitelma, monialainen yhteistyö ja tarvittaessa koordinoiva vastuuhenkilö/ työkykykoordinaattori.

Kuntoutusprosessin vastuutahoksi em. ryhmille komitea ehdottaa sote-keskusta tai maakunnallista toimijaa seuraavalla työnjaolla:

Sote-keskuksen tehtävä prosessissa

  • Ensisijainen palvelupiste, tarvittaessa ohjaa monialaista palvelutarvetta tarvitsevat asiakkaat maakunnalliseen toimijaan
  • Sote-keskus konsultoi tarvittaessa työterveyshuoltoa tai maakunnallista toimijaa työkyvyn ja kuntoutustarpeen arvioinnissa ja kuntoutuksen suunnittelussa
  • Sote-keskus osoittaa tarvittaessa asiakkaalle vastuuhenkilön, jos henkilöä ei ohjata maakunnalliseen toimijaan

Maakunnan tehtävä prosessissa

  • Monialainen toiminta- ja työkykyarvio, asiakassuunnitelma sisältäen kuntoutuksen suunnittelun, ohjaaminen kuntoutuspalveluihin sekä seurannan
  • Yhteistyö eri tahojen kanssa ja verkostomainen työote: kunta, Kela, työeläkelaitokset, kasvupalveluyritykset, kuntoutuslaitokset jne.
  • Maakunnan liikelaitos osoittaa tarvittaessa vastuuhenkilön

(Työterveyslaitos)



< Edellinen | Seuraava >

<< Takaisin

Kommentoi uutista

Ladataan kommentteja, hetki...


Työsuojeluvaltuutettu.fi - Apua vastuulliseen ja tärkeään tehtävääsi